Beequation
Aiheopas
Kellonajat
Kellonajoissa opetellaan lukemaan kelloa ja sanomaan, paljonko kello on, sekä sanoin (”varttia yli kolme”) että numeroin (3.15 tai iltapäivällä 15.15). Samaan aiheeseen kuuluvat aikavälit eli se, kauanko jokin kestää, sekä kalenteri ja ajanyksiköt: miten sekunnit, minuutit, tunnit, vuorokaudet, viikot, kuukaudet ja vuodet liittyvät toisiinsa.
Kellon oppiminen on yksi alakoulun vaikeimmista asioista. Viisarikellon numeroilla on kaksi tehtävää, ja ajassa siirrytään seuraavaan yksikköön kuudenkymmenen eikä kymmenen kohdalla kuten muussa matematiikassa. Suomen kielessä on lisäksi oma kompastuskivensä: puoli neljä on klo 3.30, ei 4.30. Varaudu siihen, että oppiminen vie useamman vuoden ja vaatii paljon harjoittelua oikean kellon kanssa.
Mitä millä luokalla opitaan
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa aika näkyy päivän järjestyksenä ja arjen sanoina, kuten joskus, eilen ja aamulla. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 1.–2. luokan matematiikkaan on kirjattu lyhyesti: ”Harjoitellaan kellonaikoja ja ajanyksiköitä.” 3.–6. luokalla mittaamista syvennetään ja yksiköitä muunnetaan, ja kuntien opetussuunnitelmissa kellonajat ja ajanyksiköt kulkevat mukana. Tarkka jako vuosiluokille vaihtelee kunnan opetussuunnitelman ja oppikirjan mukaan, joten taulukko kertoo, mitä kullakin luokalla yleensä tehdään. Opetushallitus kertoo lisää sivullaan Matematiikka perusopetuksessa.
| Luokka | Mitä opitaan |
|---|---|
| Esiopetus | Aika arjen rytminä: mitä tehdään ensin, mitä sitten ja mitä ruokailun jälkeen. Sanat eilen, tänään ja huomenna, aamulla ja illalla. Usein myös viikonpäivät ja kalenteri. |
| 1. luokka | Tasatunnit ja puolet tunnit viisarikellosta: tasan kolme, puoli neljä. Lapset piirtävät viisarit kellotauluun itse. Usein myös viikonpäivien ja kuukausien järjestys sekä aamu, päivä, ilta ja yö. |
| 2. luokka | Varttia yli ja varttia vaille. Minuutti ja tunti tulevat tutuiksi yksikköinä: tunnissa on 60 minuuttia. Kellonaikoja luetaan ja viisareita piirretään annetun ajan mukaan. |
| 3. luokka | Kellonajat viiden minuutin ja lopulta minuutin tarkkuudella, kaikki yli- ja vaille-ajat. Digitaalinen aika kirjoitetaan pisteellä (pistemerkintä, klo 15.30), ja 24 tunnin kello tulee tutuksi. Lasketaan aikavälejä eli sitä, kauanko jokin kestää. |
| 4. luokka | Sekunnit, esimerkiksi ajanotto sekuntikellolla. Aikavälejä lasketaan lisää, ja yksiköitä muunnetaan: tunnit minuuteiksi ja minuutit sekunneiksi. |
| 5. luokka | Ajanyksiköt sekunnista vuoteen ja niiden väliset muunnokset. Usein harjoitellaan juna- ja bussiaikataulujen lukemista: milloin lähdetään, milloin ollaan perillä ja kauanko matka kestää. |
| 6. luokka | Aikalaskut osana laajempia tehtäviä: 150 minuuttia on 2 h 30 min eli 2,5 h. Kestoja lasketaan yhteen ja vähennetään, ja saapumisaika lasketaan lähtöajasta ja matkan kestosta. |
Keskeiset ideat
1. Kaksi viisaria, kaksi tehtävää
Lyhyt viisari on tuntiviisari ja pitkä viisari minuuttiviisari. Pienet lapset puhuvat usein pienestä ja isosta viisarista, ja se käy hyvin. Ensin opetellaan tasatunnit: kun minuuttiviisari osoittaa suoraan ylös kahteentoista, tuntiviisari kertoo, paljonko kello on. Jos tuntiviisari osoittaa kolmosta, kello on tasan kolme.
Tuntiviisari liikkuu hitaasti koko ajan, joten se osoittaa täsmälleen jotakin numeroa vain tasatunnilla. Muulloin se on kahden numeron välissä, ja juuri siitä on apua seuraavassa asiassa.
2. Puoli neljä on puoli tuntia ennen neljää
Kun minuuttiviisari osoittaa suoraan alas kuutoseen, tunnista on kulunut puolet. Suomeksi puolikas tunti nimetään tulevan tunnin mukaan: klo 3.30 on puoli neljä, klo 4.30 puoli viisi ja klo 12.30 puoli yksi. Kellotaulusta sen näkee hyvin: tuntiviisari on jo puolivälissä matkalla neloseen.
Tässä erehtyvät lasten lisäksi usein aikuiset, jotka ovat oppineet kellon jollakin toisella kielellä, sillä monessa kielessä puolikas tunti nimetään kuluneen tunnin mukaan. Jos kotona puhutaan suomen lisäksi muuta kieltä, ero kannattaa sanoa ääneen: ”Puoli neljä tarkoittaa, että neljään on puoli tuntia.” Koulussa puolet tunnit tulevat yleensä vastaan jo 1. luokalla heti tasatuntien jälkeen.
3. Jokainen numero on viisi minuuttia
Kellotaulun numerot ovat oikeastaan tuntien numeroita. Minuutteja varten lasketaan viiden välein kellotaulun ympäri: ykkönen tarkoittaa viittä minuuttia, kakkonen kymmentä, kolmonen viittätoista ja niin edelleen, kunnes kahdentoista kohdalla tulee täyteen 60 minuuttia. Siksi viiden välein laskeminen ja viiden kertotaulu ovat niin hyvää pohjaa kellon opettelulle.
Jaa kellotaulu mielessäsi pystysuoralla viivalla kahtia. Kun minuuttiviisari on oikealla puolella, sanotaan, montako minuuttia tasatunnista on kulunut, eli käytetään sanaa yli. Klo 3.10 on kymmentä yli kolme ja klo 3.15 varttia yli kolme, sillä vartti on neljäsosa tunnista eli 15 minuuttia. Vasemmalla puolella sanotaan, montako minuuttia on seuraavaan tasatuntiin, eli käytetään sanaa vaille. Klo 3.40 on kahtakymmentä vaille neljä, koska neljään on 20 minuuttia, ja klo 3.45 on varttia vaille neljä.
Puolen tunnin lähellä apuna käytetään puolta: klo 3.25 on viittä vaille puoli neljä ja klo 3.35 viittä yli puoli neljä. Yhtä oikein on sanoa kahtakymmentäviittä yli kolme ja kahtakymmentäviittä vaille neljä. Kun kellotaulun pienet viivat tulevat tutuiksi, kellonaika luetaan minuutin tarkkuudella: klo 3.17 on seitsemäntoista minuuttia yli kolme.
4. Viisarikello ja digitaalinen kello kertovat saman ajan
Viisarikellossa eli analogisessa kellossa on viisarit. Digitaalinen kello näyttää numerot: ensin tunnit ja niiden jälkeen minuutit. Koulussa kellonaika kirjoitetaan pisteellä, esimerkiksi klo 15.30, ja tätä kutsutaan pistemerkinnäksi. Puhelimen ja mikroaaltouunin näytöissä näkyy usein kaksoispiste, 15:30, ja sekin tarkoittaa samaa.
Digitaalinen aika kertoo aina, montako minuuttia tunnista on kulunut. Siksi kahtakymmentä vaille neljä on 3.40 eikä 4.20, ja puoli neljä on 3.30 eikä 4.30. Pyydä lasta sanomaan molemmat: ”3.40 eli kahtakymmentä vaille neljä.”
5. 24 tunnin kello on Suomessa arkea
Tuntiviisari kiertää kellotaulun kahdesti vuorokaudessa, joten kello seitsemän voi tarkoittaa aamupalaa tai iltapalaa. Puheessa asian ratkaisevat sanat aamulla, aamupäivällä, päivällä, iltapäivällä, illalla ja yöllä: ”kello seitsemän illalla”.
Kirjoitettuna käytetään 24 tunnin kelloa, joka jatkaa laskemista kahdentoista jälkeen. Junien ja bussien aikataulut, tv-ohjelmat, koulun lukujärjestys ja harrastusten vuorot ilmoitetaan sillä: koulu alkaa klo 8.15, treenit ovat klo 17.30. Iltapäivän tai illan aikaan lisätään 12: kello seitsemän illalla on klo 19.00 ja varttia yli kolme iltapäivällä klo 15.15. Takaisin päästään vähentämällä 12: klo 16.45 on varttia vaille viisi iltapäivällä. Klo 12.00 on keskipäivä, ja keskiyö on klo 24.00 tai 0.00.
Ääneen 24 tunnin aika luetaan yleensä suoraan numeroina: klo 17.30 on ”seitsemäntoista kolmekymmentä” ja klo 16.45 ”kuusitoista neljäkymmentäviisi”. Yli- ja vaille-sanoja ei silloin käytetä. Lapsi tarvitsee molemmat tavat ja tiedon siitä, että ne tarkoittavat samaa aikaa.
Laita viisarikello paikkaan, jossa lapsi näkee sen joka päivä, ja puhu siitä ääneen: ”Kello on kahtakymmentä yli neljä. Uimahalliin lähdetään puoli viideltä. Montako minuuttia siihen on?” Lyhyt kellopuhe joka päivä auttaa enemmän kuin pitkä harjoitushetki kerran viikossa.
6. Aikaa ei lasketa kymmenissä
Tunnissa on 60 minuuttia, ei 100. Siksi kestoa ei voi laskea vähentämällä kellonaikoja toisistaan kuin tavallisia lukuja. Toimiva keino on edetä hypyin: ensin seuraavaan tasatuntiin, sitten kokonaiset tunnit ja lopuksi jäljelle jäävät minuutit. Elokuva alkaa klo 17.45 ja loppuu klo 19.20:
- Klo 17.45–18.00 on 15 minuuttia.
- Klo 18.00–19.00 on 1 tunti.
- Klo 19.00–19.20 on 20 minuuttia.
Yhteensä elokuva kestää 1 tunnin 35 minuuttia eli 1 h 35 min. Hyppyjen piirtäminen aikajanalle, kuten yllä, auttaa paljon.
7. Kalenteri ja ajanyksiköt
Nämä yksiköiden väliset suhteet opetellaan alakoulun aikana ulkoa:
| Yksikkö | On yhtä kuin |
|---|---|
| 1 minuutti (min) | 60 sekuntia (s) |
| 1 tunti (h) | 60 minuuttia eli 3600 sekuntia |
| 1 vuorokausi (vrk) | 24 tuntia |
| 1 viikko | 7 vuorokautta |
| 1 vuosi | 12 kuukautta, 52 viikkoa ja 1 vuorokausi eli 365 vuorokautta (karkausvuonna 366) |
Vuorokausi tarkoittaa koko 24 tunnin jaksoa keskiyöstä keskiyöhön. Päivä voi tarkoittaa samaa, mutta myös vuorokauden valoisaa aikaa, joten ero kannattaa sanoa lapselle ääneen. Pohjois-Lapissa aurinko ei kaamoksen aikaan nouse lainkaan eikä keskikesällä laske, mutta vuorokaudessa on silti 24 tuntia.
Suomalaisessa kalenterissa viikko alkaa maanantaista, ja päivämäärä kirjoitetaan järjestyksessä päivä, kuukausi, vuosi: 10.10.2026 eli 10. lokakuuta 2026. Viikoilla on numerot, ja niitä käytetään arjessa: syysloma on alueesta riippuen viikolla 42 tai 43. Karkausvuosi tulee joka neljäs vuosi, ja silloin helmikuussa on 29 päivää 28:n sijaan. Seuraava karkausvuosi on 2028.
Kuukausien pituudet voi tarkistaa rystysistä. Laita nyrkit vierekkäin ja laske kuukausia rystysistä ja niiden välisistä kuopista. Aloita tammikuusta ensimmäisen nyrkin ensimmäiseltä rystyseltä. Heinäkuu osuu ensimmäisen nyrkin viimeiselle rystyselle ja elokuu toisen nyrkin ensimmäiselle. Rystysille osuvissa kuukausissa (tammi-, maalis-, touko-, heinä-, elo-, loka- ja joulukuu) on 31 päivää. Kuoppiin osuvissa kuukausissa on 30 päivää, paitsi helmikuussa.
Yksiköstä toiseen muunnetaan kertomalla tai jakamalla: 3 tuntia on 3 · 60 = 180 minuuttia, 3 viikkoa on 3 · 7 = 21 vuorokautta, 2 vuotta on 24 kuukautta ja 2 h 15 min on 2 · 60 + 15 = 135 minuuttia. Toiseen suuntaan jaetaan: 150 sekuntia on 2 min 30 s, koska 150 : 60 = 2, jakojäännös 30.
Yleisiä virheitä
- Puoli väärään tuntiin: puoli neljä luetaan tai kirjoitetaan 4.30, vaikka se on 3.30. Hyvä kysymys on: ”Onko neljä jo mennyt vai vasta tulossa?”
- Viisarit sekaisin: pitkä viisari luetaan tunneiksi.
- Tunti liian aikaisin: klo 2.50 tuntiviisari on jo melkein kolmosen kohdalla, mutta lapsi sanoo helposti ”kymmentä vaille kaksi”, vaikka oikein on kymmentä vaille kolme. Kysy, mitä numeroa kohti tuntiviisari on menossa.
- Vaille-ajat väärin päin: kahtakymmentä vaille neljä kirjoitetaan 4.20, vaikka oikein on 3.40.
- Aika kuin desimaaliluku: kun kello on 9.50 ja kuluu 20 minuuttia, kello on 10.10 eikä 9.70. Ja 1,5 tuntia on 1 h 30 min, ei 1 h 50 min. Kellonajassa on piste ja desimaaliluvussa pilkku, ja ne kannattaa pitää erillään.
- Väärä vähennys 24 tunnin ajassa: lapsi luulee, että klo 15.00 on kello viisi. Se on kello kolme iltapäivällä, koska vähennetään 12 eikä 10.
Viiden minuutin kellopelejä kotiin
- Paljonko kello on? Toinen sanoo kellonajan sanoin, esimerkiksi ”varttia vaille kuusi”, ja toinen kääntää lelukellon viisarit oikeaan aikaan. Sitten vaihdetaan vuoroa. Vaikeammassa versiossa aika annetaan 24 tunnin muodossa: klo 17.45.
- Arvaa minuutti. Kaikki sulkevat silmät ja nostavat käden, kun arvelevat minuutin kuluneen. Kuka oli lähimpänä? Kokeilkaa seuraavaksi 30 sekuntia.
- Kalenterilaskuri. Montako päivää on syntymäpäivään, hiihtolomaan tai jouluaattoon? Montako viikkoa se on? Millä viikolla syntymäpäivä on?
- Aikatauluetsivä. Katsokaa yhdessä bussin tai junan aikataulua tai tv-ohjelmia. ”Jos lähdemme mökille klo 16.35 ja olemme perillä klo 19.05, kauanko matka kestää?” (2 tuntia 30 minuuttia.)
- Päivän pituus. Katsokaa sääsovelluksesta tai lehdestä, milloin aurinko nousee ja laskee. Jos aurinko nousee klo 8.10 ja laskee klo 18.25, päivä on 10 h 15 min pitkä. Syksyllä päivä lyhenee viikko viikolta, keväällä se pitenee.
Indien haasteIndie alkaa kerätä mettä klo 10.40 ja lopettaa klo 13.15. Kuinka kauan hän kerää mettä? Näytä vastaus
Etene hypyin. Klo 10.40–11.00 on 20 minuuttia. Klo 11.00–13.00 on 2 tuntia. Klo 13.00–13.15 on 15 minuuttia. Minuutteja on yhteensä 20 + 15 = 35, joten Indie kerää mettä 2 tuntia 35 minuuttia.
Ilmaiset kellonaikojen tehtävämonisteet
Tulosta monisteet harjoitteluun kotona tai koulussa. Jokaisen monisteen toisella sivulla on vastaukset.
Tasan ja puoli1. luokka · Lue kellonajatLataa PDF
Varttia yli ja varttia vaille2. luokka · Lue kellonajatLataa PDF
Kellonajat viiden minuutin välein2. luokka, 3. luokka · Lue kellonajatLataa PDFLyhyet vastaukset
Tasatunnit ja puolet tunnit opetellaan yleensä 1. luokalla (7–8-vuotiaana), varttia yli ja varttia vaille 2. luokalla, ja kellonaika minuutin tarkkuudella sekä 24 tunnin kello 3. luokalla (9–10-vuotiaana). Moni lapsi tarvitsee enemmän aikaa, ja se on tavallista. Eniten auttaa säännöllinen harjoittelu oikean kellon kanssa.
Molemmista on hyötyä, mutta viisarikellon lukeminen on vaikeampi taito, joten sitä kannattaa harjoitella enemmän. Viisareista näkee myös yhdellä silmäyksellä, paljonko aikaa on jäljellä, mitä digitaalinen näyttö ei kerro yhtä havainnollisesti.
Jos tunteja on enemmän kuin 12, vähennä 12 ja lisää perään iltapäivällä tai illalla: klo 18.30 on puoli seitsemän illalla ja klo 13.00 kello yksi iltapäivällä. Klo 0.20 on kahtakymmentä yli kaksitoista yöllä. Aamulla mikään ei muutu: klo 8.15 on varttia yli kahdeksan.
Yksi tapa ymmärtää asia: tunti kello kolmesta neljään on neljäs tunti keskiyöstä tai keskipäivästä laskien, ja puoli neljä tarkoittaa, että neljäs tunti on puolivälissä. Lapselle riittää usein kellotaulu: tuntiviisari on jo puolimatkassa neloseen.
Harjoittele Indien kanssa
Beequation Kids tekee peruslaskuista kennopulmia, ja mehiläinen Indie antaa vihjeen, kun lapsi jää jumiin. Ei mainoksia eikä tietojen keruuta.