Opi › Vanhemmille › Kokeet ja arviointi

Vanhemmille

Kokeet ja arviointi alakoulun matematiikassa

Jos mietit, kuinka monta matikan koetta lastasi odottaa alakoulussa, aloitetaan hyvällä uutisella: Suomen alakoulussa ei ole kansallisia kokeita. Lapsesi matikan osaamista arvioi hänen oma luokanopettajansa koko lukuvuoden ajan tuntityöskentelyn, vihkotöiden ja omien kokeidensa perusteella. Tässä oppaassa kerromme, miten arviointi etenee esiopetuksesta 6. luokalle, mitä sanallinen arvio ja numerot tarkoittavat ja miten voit tukea lasta lisäämättä paineita. Käytännöt vaihtelevat jonkin verran kunnittain ja kouluittain, koska jokaisella kunnalla on oma opetussuunnitelmansa.

Esiopetuksessa ei ole kokeita

Eskarissa ei ole kokeita eikä arvosanoja. Matematiikka ei ole siellä oma oppiaineensa, vaan se kulkee mukana leikeissä, peleissä ja arjen tilanteissa: lasketaan, verrataan, lajitellaan ja etsitään säännönmukaisuuksia. Esiopettaja havainnoi, miten lapsi oppii, ja kertoo siitä perheelle. Kouluun siirtymisestä keskustellaan yhdessä huoltajien kanssa. Mitään ei tarvitse harjoitella etukäteen. Sivulta Esiopetus näet, mitä eskarivuonna yleensä tehdään.

Opettajan arviointi kulkee mukana koko vuoden

Koulussa arviointi on ennen kaikkea jatkuvaa. Luokanopettaja seuraa päivittäin, miten lapsi laskee, miten hän selittää ajatteluaan ja miten hän ratkaisee sanallisia tehtäviä. Tärkein osa arviointia on palaute, joka auttaa lasta eteenpäin, esimerkiksi ”muista kirjoittaa ykköset ykkösten alle” tai ”hyvä, että tarkistit vähennyslaskun yhteenlaskulla”. Lapsi harjoittelee myös arvioimaan omaa oppimistaan. Arvio kertoo, miten hän on edennyt opetussuunnitelman tavoitteisiin nähden; häntä ei verrata luokkatovereihin.

Matikan kokeet ovat opettajan valitsemia tai itse laatimia. Monessa luokassa koe pidetään aina, kun kirjasta on käyty yksi luku, eli muutaman viikon välein. Opettaja kertoo kokeesta yleensä etukäteen, ja kirjan kertaussivut ovat hyvä tapa valmistautua. Koe tuodaan monesti kotiin huoltajan nähtäväksi tai allekirjoitettavaksi, tai tulos näkyy koulun viestintäkanavassa, usein Wilmassa. Alkuluokilla kokeesta saa usein pisteitä, tarran tai lyhyen sanallisen palautteen, myöhemmin myös numeron, jossa voi olla merkintöjä kuten 8+ tai 9−.

Kokeessa on yleensä laskuja, sanallisia tehtäviä ja tehtäviä, joissa pitää perustella. Esimerkiksi 3. tai 4. luokan kokeessa voisi olla tällainen tehtävä: ”Eevi ostaa pullan 2,50 eurolla ja maitoa 1,20 eurolla. Hän maksaa viiden euron setelillä. Paljonko hän saa takaisin?” Ratkaisuun kuuluvat laskut 2,50 € + 1,20 € = 3,70 € ja 5,00 € − 3,70 € = 1,30 € sekä vastauslause: ”Eevi saa takaisin 1,30 €.” Opettaja katsoo myös, miten lapsi päätyi vastaukseen, joten pelkkä oikea luku ei kerro kaikkea.

Osa kouluista käyttää alkuluokilla lisäksi lyhyitä seulontatestejä. Niiden avulla löydetään lapset, jotka hyötyisivät lisätuesta, eikä niistä anneta arvosanaa.

Väliarviointi ja lukuvuositodistus

Jokaisen lukuvuoden lopussa, kevätjuhlan aikaan toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa, lapsi saa lukuvuositodistuksen. Monissa kouluissa lukuvuoden puolivälissä annetaan lisäksi väliarviointi tai välitodistus. Se, millainen arvio on, riippuu luokasta.

1.–3. luokka: yleensä sanallinen arvio

Kolmella ensimmäisellä luokalla opetuksen järjestäjä, yleensä kunta, päättää, annetaanko arvio sanallisesti vai numerolla. Useimmiten se on sanallinen arvio: lyhyt kuvaus tai asteikko (esimerkiksi ”harjoittelee – osaa – osaa hyvin”), josta näkee vaikkapa, miten lapsi hallitsee lukualueen 0–100, kymmenylityksen tai kertotaulut. Joissakin kunnissa numerot otetaan käyttöön jo 3. luokalla.

Monissa kouluissa pidetään myös arviointikeskustelu, jossa oppilas, huoltaja ja opettaja juttelevat yhdessä siitä, mikä sujuu ja mitä harjoitellaan seuraavaksi. Varsinkin alkuluokilla se voi korvata väliarvioinnin tai täydentää sitä. Usein lapsi saa itse kertoa ensin, missä hän on mielestään onnistunut.

4. luokasta alkaen: numerot 4–10

Neljännestä luokasta lähtien lukuvuositodistuksessa on numeroarvosanat. Asteikko on tämä:

• 10 erinomainen
• 9 kiitettävä
• 8 hyvä
• 7 tyydyttävä
• 6 kohtalainen
• 5 välttävä
• 4 hylätty

Viitonen on alin hyväksytty arvosana, ja nelonen tarkoittaa, että tavoitteet eivät vielä täyty. Todistuksen numero kertoo koko lukuvuoden työstä, ei yhdestä kokeesta: opettaja ottaa kokeiden lisäksi huomioon tuntityöskentelyn, vihkotyöt ja sen, miten lapsi on kehittynyt vuoden aikana.

6. luokka: valtakunnalliset arviointikriteerit

Kuudes luokka on alakoulun viimeinen vuosi. Sen lopussa todistuksen arvosanat annetaan Opetushallituksen valtakunnallisten kriteerien pohjalta. Kriteerit ovat olleet käytössä 1.8.2023 alkaen, ja ensimmäisen kerran niitä sovellettiin keväällä 2024. Ne kuvaavat jokaisessa oppiaineessa, millaista osaamista arvosanat 5, 7, 8 ja 9 tarkoittavat. Tavoitteena on, että samasta osaamisesta saa saman arvosanan, asui lapsi missä päin Suomea tahansa.

Matematiikan kriteerit koskevat esimerkiksi laskutaitoa ja tilastoja. Arvosanan 8 kuvauksessa sanotaan: ”Oppilas laskee sujuvasti päässä ja kirjallisesti hyödyntäen laskutoimitusten ominaisuuksia.” Keskiarvo näyttää hyvin, miten tasot eroavat: arvosanan 5 tasolla oppilas osaa ohjattuna laskea lukujen keskiarvon, arvosanan 7 tasolla hän osaa itse määrittää tyyppiarvon ja laskea keskiarvon. Esimerkiksi lukujen 4, 6 ja 8 keskiarvo on (4 + 6 + 8) : 3 = 18 : 3 = 6.

Tärkeintä on tämä: kyse on opettajan arviosta, ei kokeesta. Kuudennella luokalla ei ole erillistä päättökoetta, eikä arviointiin tarvitse valmistautua mitenkään erityisesti.

Karvin otosarvioinnit

Joskus koulu kertoo, että luokka osallistuu valtakunnalliseen arviointiin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi selvittää, miten hyvin koulutus Suomessa toimii, ja sen arvioinnit tehdään otoksella: mukaan valitaan satunnaisesti osa kouluista, eikä arviointia tehdä joka vuosi. Esimerkiksi matematiikan pitkittäisarvioinnissa on seurattu samoja oppilaita koko peruskoulun ajan. He tekivät tehtäviä 1. luokan alussa syksyllä 2018 ja uudelleen 3. luokalla, ja kuudennen luokan lopussa keväällä 2024 mukana oli 8533 oppilasta 266 koulusta. Sama ikäluokka arvioidaan vielä 9. luokan lopussa.

Tulokset kertovat koko koulutusjärjestelmästä, eivät yksittäisestä lapsesta. Ne eivät vaikuta arvosanoihin, eikä arviointiin tarvitse valmistautua. Suomi osallistuu joinakin vuosina myös kansainvälisiin tutkimuksiin, kuten 4.-luokkalaisten TIMSS-tutkimukseen, johon valitaan samalla tavalla osa kouluista.

Mitä Suomessa ei ole

Netistä löytyy paljon tietoa muiden maiden kokeista, jotka eivät koske suomalaista koulua. Suomessa:

• Esiopetuksessa ei ole kokeita.
• Alakoulussa ei ole kansallisia kokeita. Kaikki arvosanat perustuvat oman opettajan arviointiin.
• Valtakunnallista kertotaulukoetta ei ole. Kertotaulut 1–5 ja 10 opetellaan yleensä 1.–2. luokalla ja kertotaulut 6–9 usein 3. luokalla, ja kaikki kertotaulut 1–10 varmistetaan alakoulun aikana. Opettaja voi pitää luokassa omia kertotaulukokeitaan. Ideoita harjoitteluun löydät oppaasta Kertotaulujen harjoittelu.
• Yläkouluun ei ole pääsykoetta. Kuudennen luokan jälkeen lapsi jatkaa yleensä oman kunnan yläkoulussa ilman koetta.

Tulossa: osaamistakuu

Arviointiin on tulossa muutoksia. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2026 perusopetuslain muutokset, joista käytetään nimeä osaamistakuu. Opetushallitus kirjoittaa parhaillaan uusia opetussuunnitelman perusteita, joiden on määrä valmistua lokakuun 2027 loppuun mennessä. Niissä arviointikriteerit yhtenäistetään valtakunnallisesti vuosiluokittain, ja arviointia koskevia muutoksia on tarkoitus soveltaa pääosin 1.8.2028 alkaen. Siihen asti arvioidaan nykyisten perusteiden mukaan, niin kuin tällä sivulla kerrotaan.

Näin tuet lasta ilman paineita

• Suhtaudu kokeisiin rauhallisesti. Lapsi lukee sinun reaktioitasi. Kun puhut kokeesta tavallisena osana koulua, hänkin suhtautuu siihen niin.
• Vähän mutta usein koko vuoden, ei pänttäämistä koetta edeltävänä iltana. Hajotelmat, kertotaulut ja päässälasku auttavat joka kokeessa.
• Kehu yrittämistä, älä numeroa. ”Huomasin, että harjoittelit sinnikkäästi” auttaa enemmän kuin ”toivottavasti saat ysin”.
• Lukekaa todistus yhdessä. Aloita siitä, mikä sujuu, ja valitkaa sitten yhdessä yksi asia, jota harjoitellaan.
• Pidä huolta perusasioista. Uni, aamupala ja vapaa-aika merkitsevät enemmän kuin yksi ylimääräinen harjoitussivu.
• Huomaa jännitys. Vatsakipu, huono uni tai lause ”mä en kuitenkaan osaa” ovat merkkejä siitä, että asiasta kannattaa jutella lapsen ja opettajan kanssa. Oppaassa ”Olen huono matikassa” on lisää ideoita.

Lyhyet vastaukset

Jos haluat lukea virallisia tietoja, Opetushallitus kertoo matematiikan opetuksesta sivulla Matematiikka perusopetuksessa ja kuudennen luokan kriteereistä sivulla Matematiikan 6. vuosiluokan arviointikriteerien tukimateriaali. Karvin raportti Matematiikan ja äidinkielen taidot kuudennen luokan lopussa kertoo kevään 2024 arvioinnin tuloksista.

Jatka oppimista