Opi › Vuosiluokat › 1. luokka

Luokkaopas

Matematiikka 1. luokalla: mitä lapsesi oppii (7–8-vuotiaat)

1. luokalla ovat lapset, jotka täyttävät seitsemän sinä vuonna, jona koulu alkaa, ja kahdeksan seuraavana vuonna. Lukuvuonna 2026–2027 ekaluokkalaisia ovat vuonna 2019 syntyneet. Ensimmäinen luokka aloittaa perusopetuksen ja samalla alkuopetuksen eli 1.–2. luokan, jotka valtakunnallinen opetussuunnitelma käsittelee yhtenä kokonaisuutena. Matikan tunneilla toimitaan yhä paljon käsin: nappuloilla, helminauhoilla, kymmenjärjestelmävälineillä ja lukusuoralla. Esiopetukseen verrattuna uutta ovat oma matikan kirja ja laskujen kirjoittaminen numeroin ja merkein.

Mitä 1. luokalla harjoitellaan

Vuoden tärkeimpiä asioita ovat lukujen hajotelmat eli se, mistä osista luku on tehty. Luku 7 voi olla 5 ja 2, 4 ja 3 tai 6 ja 1. Erityisen tärkeitä ovat luvun 10 hajotelmat, joita koulussa kutsutaan kymppipareiksi: 1 ja 9, 2 ja 8, 3 ja 7, 4 ja 6 sekä 5 ja 5. Kun parit muistaa ulkoa, niitä voi käyttää lähes jokaisessa myöhemmässä laskussa.

Kymppiparien varaan rakentuu kymmenylitys, jonka Opetushallitus mainitsee yhtenä 1. luokan keskeisistä tavoitteista. Laskussa 8 + 5 täydennetään ensin kymppiin (8 + 2 = 10) ja lisätään sitten loput (10 + 3 = 13). Viitonen siis jaetaan osiin 2 ja 3, ja juuri tähän hajotelmia tarvitaan.

Lisäksi lapset vertailevat lukuja, puolittavat, tutkivat tasokuvioita ja kappaleita, mittaavat senttimetreinä, opettelevat tasatunnit ja puolet tunnit ja leikkivät kauppaa euroilla.

Mitä opetussuunnitelma sanoo

Valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma (POPS 2014) antaa matematiikan tavoitteet ja sisällöt 1. ja 2. luokalle yhdessä. Siinä todetaan esimerkiksi: ”Perehdytään lukujen 1–10 hajotelmiin.” Yhteen- ja vähennyslaskua harjoitellaan ensin lukualueella 0–20 ja sitten lukualueella 0–100. Samaan kahden vuoden kokonaisuuteen kuuluvat myös kertotaulut 1–5 ja 10, mutta ne opetellaan yleensä vasta 2. luokalla. Tarkka jako vuosiluokille vaihtelee kunnan opetussuunnitelman ja oppikirjan mukaan. Alla on se, mitä 1. luokalla yleensä tehdään. Jos lapsesi kirja etenee eri järjestyksessä, koulun oma suunnitelma ratkaisee.

Elokuusta 2025 alkaen 1. tai 2. luokalla on ollut yksi matematiikan tunti viikossa enemmän, ja kunta tai koulu päättää, kummalle luokalle se sijoitetaan. Opetushallituksen mukaan lisätunti ei tuo uusia sisältöjä, vaan lisää aikaa perustaitoihin. Ensimmäisellä luokalla painopiste on lukujen hajotelmissa lukualueella 0–20 ja kymmenylityksessä. Opetushallitus korostaa myös lyhyttä päivittäistä harjoittelua, sanallisia tehtäviä ja sitä, ettei matematiikasta tule lapselle pelottavaa.

Luvut ja kymmenjärjestelmä

• Lukualue 0–20: luvut luetaan, kirjoitetaan ja järjestetään. Monissa kouluissa lukualue laajenee keväällä sataan.
• Lukumäärän, lukusanan ja numeron yhteys: viisi nappulaa, sana ”viisi” ja numero 5 tarkoittavat samaa määrää.
• Lukujono eteen- ja taaksepäin mistä tahansa luvusta (14, 15, 16… ja 12, 11, 10…) sekä luvun edeltäjä ja seuraaja: luvun 13 edeltäjä on 12 ja seuraaja 14.
• Lukujen vertailu merkeillä: 15 > 12 luetaan ”15 on suurempi kuin 12” ja 9 < 11 luetaan ”9 on pienempi kuin 11”. Merkin kärki osoittaa aina pienempään lukuun.
• Kymmenet ja ykköset tutuiksi välineillä: 14 on yksi kymppi ja neljä ykköstä.
• Parilliset ja parittomat luvut: parillisen määrän voi jakaa pareiksi niin, ettei yhtään jää yli.

Yhteen- ja vähennyslasku

• Merkit +, − ja = sekä laskujen kirjoittaminen: 5 + 3 = 8. Yhtäsuuruusmerkki tarkoittaa ”on yhtä suuri kuin”, joten lasku voi olla kummalla puolella tahansa: 10 = 6 + 4.
• Lukujen 1–10 hajotelmat ja kymppiparit, myös vähennyslaskuina: 7 + 3 = 10, joten 10 − 3 = 7 ja 10 − 7 = 3.
• Tuplat, kuten 6 + 6 = 12 ja 7 + 7 = 14, ja niiden avulla ”melkein tuplat”: 6 + 7 on yhden enemmän kuin 6 + 6 eli 13.
• Yhteen- ja vähennyslasku lukualueella 0–20, myös kymmenylitys ja kymmenalitus: 9 + 4 = 13 ja 15 − 7 = 8.
• Vaihdannaisuus: 2 + 9 = 9 + 2, joten kannattaa aloittaa isommasta luvusta ja jatkaa siitä kaksi askelta: 10, 11. Vähennyslaskussa järjestystä ei voi vaihtaa.
• Puuttuvan luvun etsiminen: 7 + □ = 10 (puuttuva luku on 3) ja 12 − □ = 8 (puuttuva luku on 4).
• Sanalliset tehtävät, jotka ratkaistaan välineillä, piirtämällä ja lopuksi laskuna. Lisää päässälaskun keinoja on aiheoppaassa päässälasku.

Kerto- ja jakolaskun alkeet

• Kertotauluja ei vielä opetella ulkoa. Pohjaa rakennetaan lukujonoilla kahden, viiden ja kymmenen välein: 2, 4, 6, 8… ja 10, 20, 30…
• Yhtä suuret ryhmät välineillä: neljässä sukkaparissa on 2, 4, 6, 8 eli kahdeksan sukkaa.
• Tuplaaminen ja puolittaminen pienillä luvuilla: viiden tupla on 10, ja puolet kymmenestä on 5.
• Jakaminen tasan: kun 12 mansikkaa jaetaan kahdelle, kumpikin saa 6.

Puolikkaat ja yhtä suuret osat

• Kokonainen jaetaan yhtä suuriin osiin. Puolikas on toinen kahdesta yhtä suuresta osasta: kun pulla puolitetaan reilusti, molemmat saavat yhtä paljon.
• Puolet määrästä: puolet kahdeksasta nappulasta on neljä nappulaa.
• Varsinaiset murtoluvut tulevat myöhemmin. Ensimmäisellä luokalla murtoluvun käsitettä pohjustetaan.

Mittaaminen

• Vertailu ja järjestäminen: pidempi ja lyhyempi, painavampi ja kevyempi, enemmän ja vähemmän. Astia voi olla täysi, tyhjä tai puolillaan.
• Mittaaminen ensin omilla mittavälineillä, kuten askelilla, kämmenillä tai palikoilla, ja sitten senttimetreinä viivaimella. Monissa kouluissa myös metri tulee tutuksi.
• Kilogramma, gramma, litra ja desilitra kuuluvat 1.–2. luokan sisältöihin. Monissa kouluissa niitä harjoitellaan enemmän 2. luokalla.

Raha

• Kolikot ja setelit tutuiksi: kolikot 5, 10, 20 ja 50 senttiä sekä 1 ja 2 euroa, setelit 5, 10, 20, 50, 100 ja 200 euroa. Myös 1 ja 2 sentin kolikoita on olemassa, mutta niitä näkee harvoin.
• Laskeminen tasaeuroilla lukualueella 0–20: kaksi 2 euron kolikkoa ja 5 euron seteli ovat yhteensä 9 €.
• Kauppaleikit: mitä voi ostaa, kun lompakossa on 10 €?

Raha ei ole valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa omana kohtanaan, mutta monissa kouluissa eurot ja rahankäytön alkeet aloitetaan jo 1. luokalla.

Kellonajat

• Tasatunnit ja puolet tunnit viisarikellosta, ja viisarien piirtäminen kellotauluun itse.
• Vuorokauden kulku: aamu, aamupäivä, päivä, iltapäivä, ilta ja yö sekä eilen, tänään ja huomenna.
• Viikonpäivät maanantaista sunnuntaihin ja usein myös kuukaudet ja vuodenajat.

Suomessa ”puoli” nimetään seuraavan tasatunnin mukaan: kun kello on 3.30, se on ”puoli neljä”, koska kello on kulkenut puolet matkasta kolmesta neljään. Moni lapsi sanoo aluksi ”puoli kolme”. Kun pitkä viisari osoittaa kuutosta ja lyhyt on kolmosen ja nelosen välissä, kello on puoli neljä.

Geometria

• Tasokuviot ja kappaleet omassa ympäristössä: neliö, suorakulmio, kolmio ja ympyrä sekä kuutio ja pallo.
• Kuvioiden ja kappaleiden rakentamista, piirtämistä ja lajittelua ominaisuuksien mukaan: montako kulmaa, onko se pyöreä, vieriikö se?
• Suunta- ja sijaintisanat: oikea ja vasen, edessä ja takana, päällä ja alla, välissä.

Tilastot ja diagrammit

• Tiedon kerääminen omasta luokasta, esimerkiksi ”Miten tulet kouluun?” tai ”Mikä on lempivärisi?”.
• Yksinkertaiset taulukot ja pylväsdiagrammit, joissa yksi ruutu tarkoittaa yhtä oppilasta. Diagrammista luetaan, mikä vastaus oli yleisin ja kuinka monta oppilasta enemmän valitsi sen kuin jonkin toisen vastauksen.

Säännönmukaisuudet ja ohjelmoinnin alkeet

• Kuvio- ja lukujonojen jatkaminen: punainen, sininen, sininen, punainen, sininen, sininen… tai 2, 4, 6, 8, mikä tulee seuraavaksi?
• Vertailu, luokittelu ja järjestäminen: mikä näistä ei kuulu joukkoon, ja miksi?
• Ohjelmointi kuuluu matematiikkaan jo 1. luokalla. Aluksi laaditaan vaiheittaisia toimintaohjeita ja testataan niitä, esimerkiksi ”kaksi askelta eteenpäin, käänny oikealle, yksi askel eteenpäin”.

1. luokan lopussa useimmat osaavat…

• lukea, kirjoittaa ja järjestää luvut 0–20 (monet myös sataan asti)
• luetella lukujonoa eteen- ja taaksepäin mistä tahansa luvusta
• vertailla lukuja merkeillä <, > ja =
• muistaa kymppiparit ja lukujen 1–10 hajotelmat ilman sormilla laskemista
• laskea yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0–20, kuten 8 + 6 = 14 ja 16 − 9 = 7
• käyttää kymmenylitystä: 7 + 5 = 7 + 3 + 2 = 12
• tunnistaa parilliset ja parittomat luvut
• puolittaa pienen määrän tai kuvion
• tunnistaa kolikot ja setelit
• lukea kellosta tasatunnit ja puolet tunnit ja piirtää niiden viisarit
• nimetä neliön, suorakulmion, kolmion, ympyrän, kuution ja pallon
• lukea yksinkertaista pylväsdiagrammia

Lista kuvaa tavallista tasoa, ei vaatimuksia jokaiselle. Ekaluokkalaisten välillä on suuria eroja, ja osa asioista varmistuu vasta 2. luokalla.

Tärkeitä sanoja

Lisää sanoja selityksineen löydät matematiikan sanastosta.

Onko 1. luokalla kokeita?

Valtakunnallisia kokeita ei ole. Opettaja seuraa oppimista tunneilla ja pitää usein pieniä kokeita, esimerkiksi oppikirjan jakson päätteeksi. 1.–3. luokalla opetuksen järjestäjä, yleensä kunta, päättää, saako oppilas todistukseen sanallisen arvion vai numeron. Ensimmäisellä luokalla arvio on useimmiten sanallinen. Lukuvuoden puolivälissä on usein väliarviointi, ja kevätjuhlassa lapsi saa lukuvuositodistuksen.

Monissa kouluissa pidetään myös arviointikeskustelu, jossa oppilas, huoltaja ja opettaja käyvät yhdessä läpi, miten koulu sujuu ja mitä seuraavaksi harjoitellaan. Osa kouluista käyttää alkuopetuksessa seulontatestejä, joiden avulla huomataan ajoissa, kuka tarvitsee tukea. Jos lapsesi tarvitsee apua, puhu luokanopettajan kanssa: koulussa on tarjolla tukiopetusta ja erityisopettajan opetusta. Lisää arvioinnista kerromme oppaassa Kokeet ja arviointi alakoulun matematiikassa.

Näin autat kotona

• Kymppiparit sormilla. Nosta kaikki kymmenen sormea ylös, taita osa alas ja kysy, montako sormea on vielä ylhäällä. Kun kymppiparit sujuvat, siirtykää luvun 20 hajotelmiin. Lisää ideoita on oppaassa Kymppiparit ja hajotelmat 20:een asti.
• Lukujonot liikkeessä. Luetelkaa portaita noustessa kahden välein (2, 4, 6…) ja palloa pompottaessa kymmenen välein (10, 20, 30…). Myös taaksepäin luetteleminen kannattaa: 20, 19, 18…
• Kauppaleikki oikeilla kolikoilla. Lapsi oppii, miltä kolikot näyttävät ja paljonko kukin on arvoltaan. Kirpputorilla tai torilla hän voi itse ojentaa kolikot myyjälle.
• Kellonajat arjessa. ”Kello on puoli viisi. Nyt lähdetään treeneihin.” Lyhyt huomautus oikeassa tilanteessa opettaa enemmän kuin moniste.
• Puolittakaa reilusti. Leikatkaa voileipä tai pulla kahtia ja jakakaa kymmenen rusinaa kahteen yhtä suureen kasaan.
• Muotojahti. Noppa on kuutio, jalkapallo on pallo ja ikkuna on usein suorakulmio. Mitä muuta kotoa tai pihalta löytyy?
• Pelatkaa noppapelejä. Kahden nopan silmälukujen yhteenlasku on oivaa harjoitusta lukualueella 2–12. Lisää ideoita on oppaassa Matematiikkaa arjessa.

Ilmaiset tehtävämonisteet 1. luokalle

Tulosta monisteet harjoitteluun kotona tai koulussa. Jokaisen monisteen toisella sivulla ovat vastaukset.

Lukujonot 100:aan asti1. luokka, 2. luokka · Yhden, kahden, viiden ja kymmenen väleinLataa PDF

Kymmenet ja ykköset1. luokka, 2. luokka · Kaksinumeroiset luvut osiinLataa PDF

KymppiparitEsiopetus, 1. luokka · Mitkä kaksi lukua tekevät yhdessä 10?Lataa PDF

Luvun 20 hajotelmat1. luokka · Lukuparit, joiden summa on 20Lataa PDF

Plus- ja miinuslaskut 20:een asti1. luokka, 2. luokka · Sekaisin yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella 0–20Lataa PDF

Tasan ja puoli1. luokka · Lue kellonajatLataa PDF

Tasokuviot1. luokka, 2. luokka · Nimet, sivut ja kärjetLataa PDF

Lyhyet vastaukset

Jatka oppimista