Opi › Vuosiluokat
Esiopetuksesta 6. luokalle
Matematiikka vuosiluokittain
Suomessa lapset jaetaan luokkiin syntymävuoden mukaan: samalla luokalla ovat yleensä kaikki samana kalenterivuonna syntyneet. Koulu alkaa elokuussa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän. Silloin hän aloittaa 1. luokan, ja siitä eteenpäin luokka vaihtuu joka syksy. Koulun voi aloittaa myös vuotta aiemmin tai myöhemmin, mutta se on harvinaista. Lukuvuosi alkaa elokuun puolivälissä ja päättyy toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa kevätjuhlaan ja todistuksiin. Siihen kuuluu kaksi lukukautta, syys- ja kevätlukukausi, ja yhteensä 190 koulupäivää.
Kouluvuosia edeltää esiopetus, arkikielessä eskari. Se on ollut pakollinen vuodesta 2015, ja siihen osallistutaan sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi. Esiopetusta on vähintään 700 tuntia vuodessa, se on maksutonta, ja sitä annetaan päiväkodissa tai koulussa. Perusopetus eli peruskoulu kestää yhdeksän vuotta: alakoulu on 1.–6. luokka ja yläkoulu 7.–9. luokka. Näillä sivuilla kuljetaan esiopetuksesta 6. luokan loppuun. Jokainen luokkaopas kertoo, mitä matematiikassa sinä vuonna yleensä opitaan, mitä vuoden lopussa useimmiten jo osataan ja miten voit auttaa kotona. Lisäksi saat Indien haasteen ja ilmaisia tehtävämonisteita.
Valitse vuosiluokka
Korteissa ovat kunkin luokan keskeisimmät sisällöt. Tarkka jako vuosiluokille vaihtelee kunnan opetussuunnitelman ja oppikirjan mukaan.
Luokat, iät ja koulupolku
| Vuosiluokka | Ikä | Missä | Opetussuunnitelma | Lukualue (yleensä) |
|---|---|---|---|---|
| Esiopetus | 6–7 | Päiväkoti tai koulu (pakollinen, maksuton) | Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet | Lukumäärät leikissä, numerot 0–9 |
| 1. luokka | 7–8 | Alakoulu | Vuosiluokat 1–2 (alkuopetus) | 0–20, joissakin kouluissa jo 0–100 |
| 2. luokka | 8–9 | Alakoulu | Vuosiluokat 1–2 (alkuopetus) | 0–100 |
| 3. luokka | 9–10 | Alakoulu | Vuosiluokat 3–6 | 0–1000 |
| 4. luokka | 10–11 | Alakoulu | Vuosiluokat 3–6 | 0–10 000 |
| 5. luokka | 11–12 | Alakoulu | Vuosiluokat 3–6 | Miljoonaan asti |
| 6. luokka | 12–13 | Alakoulu | Vuosiluokat 3–6 | Miljoonat ja miljardit, negatiiviset luvut |
Iässä on kaksi lukua, koska lukuvuosi osuu kahdelle kalenterivuodelle. Esimerkiksi 3. luokalla kaikki täyttävät yhdeksän sinä vuonna, jona lukuvuosi alkaa, ja kymmenen sinä vuonna, jona se päättyy. Elokuussa samalla luokalla voi siis olla tammikuussa syntynyt, joka on jo yli yhdeksän ja puolen vuoden ikäinen, ja joulukuussa syntynyt, joka on vasta kahdeksan. Ennen esiopetusta lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa, esimerkiksi päiväkodissa. Se on lapsen oikeus mutta ei velvollisuus.
Alakoulussa lähes kaikkia aineita opettaa oma luokanopettaja. Tukena voivat olla erityisopettaja ja koulunkäynninohjaaja. Yläkouluun siirrytään 6. luokan jälkeen, ja siellä eri aineita opettavat yleensä eri aineenopettajat.
Mitä opetussuunnitelma sanoo
Matematiikan tavoitteet ja sisällöt tulevat Opetushallituksen laatimista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (POPS 2014). Esiopetuksella on omat opetussuunnitelman perusteensa, ja niissä matematiikka kuuluu oppimiskokonaisuuteen ”Tutkin ja toimin ympäristössäni”. POPS ei jaa matematiikkaa vuosi kerrallaan, vaan antaa tavoitteet ja sisällöt kahtena kokonaisuutena: vuosiluokat 1–2, joita kutsutaan myös alkuopetukseksi, ja vuosiluokat 3–6. Sisällöt on ryhmitelty sisältöalueisiin: ajattelun taidot, luvut ja laskutoimitukset, geometria ja mittaaminen sekä tietojenkäsittely ja tilastot. Kolmannelta luokalta alkaen mukaan tulevat algebra ja todennäköisyys. Ohjelmointi kuuluu matematiikkaan jo ensimmäiseltä luokalta: ensin laaditaan ja testataan vaiheittaisia toimintaohjeita, myöhemmin ohjelmoidaan graafisessa ohjelmointiympäristössä.
| Vaihe | Keskeiset sisällöt valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa |
|---|---|
| Esiopetus | Ei oppiaineita: matematiikka kulkee mukana leikeissä, peleissä ja arjen tilanteissa. Lukumäärien havainnointi ja niiden yhdistäminen lukusanoihin ja numeroihin, lukujonotaidot, vertailu, luokittelu ja järjestäminen, säännönmukaisuudet, tasokuviot ja kappaleet, sijaintia kuvaavat sanat, mittaaminen keholla ja eri välineillä sekä aikaan liittyvät sanat, kuten eilen ja aamulla. |
| Vuosiluokat 1–2 | Lukumäärä, lukusana ja numero; lukujen 1–10 hajotelmat; kymmenjärjestelmä konkreettisten välineiden avulla; yhteen- ja vähennyslasku ensin lukualueella 0–20 ja sitten 0–100; päässälaskustrategiat; kertolaskun käsite ja kertotaulut 1–5 ja 10; pohja jakolaskulle ja murtoluvuille; metri ja senttimetri, kilogramma ja gramma, litra ja desilitra; kellonajat; yksinkertaiset taulukot ja pylväsdiagrammit. |
| Vuosiluokat 3–6 | Kymmenjärjestelmän syventäminen ja jaollisuus; yhteen-, vähennys- ja kertolaskun algoritmit eli allekkain laskeminen; kertotaulut 6–9 ja kaikkien kertotaulujen 1–10 varmistaminen; jakolasku ja lukuyksiköittäin jakaminen; pyöristäminen ja arviointi; negatiiviset luvut; murtoluvut, desimaaliluvut ja prosentti; lukujonot, tuntematon ja yhtälö; kulmat, symmetria, koordinaatisto ja mittakaava; piiri, pinta-ala ja suorakulmaisen särmiön tilavuus; keskiarvo ja tyyppiarvo; onko tapahtuma mahdoton, mahdollinen vai varma. |
Elokuusta 2025 alkaen 1.–2. luokan matematiikkaan on tullut yksi vuosiviikkotunti lisää. Näinä kahtena vuonna matematiikkaa on nyt yhteensä vähintään seitsemän vuosiviikkotuntia, esimerkiksi 1. luokalla kolme ja 2. luokalla neljä tuntia viikossa tai päinvastoin. Kunta tai koulu päättää, kummalle luokalle lisätunti sijoitetaan. Opetushallituksen mukaan lisätunti ei tuo uusia sisältöjä, vaan lisää aikaa perustaitojen varmistamiseen, 1. luokalla erityisesti lukujen hajotelmiin lukualueella 0–20 ja kymmenylitykseen. 3.–6. luokalla matematiikkaa on yhteensä vähintään 15 vuosiviikkotuntia. Oppitunti kestää yleensä 45 minuuttia.
Valtakunnallisten perusteiden pohjalta jokainen kunta tai koulu laatii oman, paikallisen opetussuunnitelman, joka jakaa sisällöt vuosiluokille. Oppikirjasarjat tekevät saman omalla tavallaan. Siksi koulut voivat edetä eri tahtia: yhdessä koulussa 1. luokalla lasketaan keväällä jo sataan, toisessa harjoitellaan lukualuetta 0–20 koko vuoden. Luokkaoppaissamme yhdistyvät valtakunnallinen opetussuunnitelma, kaksi julkaistua paikallista opetussuunnitelmaa esimerkkeinä ja oppikirjojen tavallinen eteneminen. Jos jokin ei täsmää lapsesi kirjan kanssa, koulun oma suunnitelma ratkaisee. Opetustavoista kerromme lisää oppaassa näin matikkaa opetetaan alakoulussa. Jos haluat edetä aiheittain, löydät kaikki aiheet täältä.
Arviointi
| Luokka | Mitä | Milloin | Mistä on kyse |
|---|---|---|---|
| Esiopetus | Ei kokeita eikä arvosanoja | Koko vuoden | Lapsen oppimista havainnoidaan ja kuvataan. Siirtymisestä kouluun keskustellaan perheen kanssa. |
| 1.–6. luokka | Opettajan arviointi ja kokeet | Koko lukuvuoden | Opettaja seuraa oppimista tunneilla ja pitää kokeita, usein aina oppikirjan jakson päätteeksi. Lukuvuoden puolivälissä on usein väliarviointi tai välitodistus, ja keväällä jokainen saa lukuvuositodistuksen. |
| 1.–3. luokka | Sanallinen arvio tai numero | Väliarviointi ja lukuvuositodistus | Opetuksen järjestäjä, yleensä kunta, päättää, kumpaa käytetään. Useimmiten arvio on sanallinen. Monissa kouluissa pidetään myös arviointikeskustelu, jossa oppilas, huoltaja ja opettaja käyvät yhdessä läpi, miten oppiminen sujuu. |
| 4.–6. luokka | Numeroarvosanat 4–10 | Lukuvuositodistus keväällä | Numeroarvosanat ovat pakollisia 4. luokalta alkaen. Osa kunnista siirtyy numeroihin jo 3. luokalla. |
| 6. luokka | Valtakunnalliset arviointikriteerit | Lukuvuoden lopussa | Elokuusta 2023 alkaen Opetushallituksen kriteerit ohjaavat 6. luokan lukuvuositodistuksen arvosanoja kaikissa oppiaineissa. Kriteereissä kuvataan arvosanat 5, 7, 8 ja 9. Kyse on opettajan arviosta, ei erillisestä kokeesta. |
| Vaihtelee | Karvin otosarvioinnit | Joinakin vuosina, satunnaisesti valituissa kouluissa | Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi oppimistuloksia otoksen avulla. Esimerkiksi keväällä 2024 matematiikan taitoja arvioitiin 6. luokan lopussa 266 koulussa, ja mukana oli 8 533 oppilasta. Tulokset kertovat koulutusjärjestelmän tilasta eivätkä vaikuta lapsen arvosanaan. |
Alakoulussa ei ole valtakunnallisia kokeita: ei kertotaulukoetta eikä alakoulun päättökoetta. Arviointi on opettajan työtä, ja se perustuu siihen, mitä lapsi tekee ja osaa koko vuoden aikana. Numeroasteikko on 4 hylätty, 5 välttävä, 6 kohtalainen, 7 tyydyttävä, 8 hyvä, 9 kiitettävä ja 10 erinomainen. Tulossa on myös muutoksia: osaamistakuuseen liittyvien perusopetuslain muutosten vuoksi Opetushallitus uudistaa opetussuunnitelman perusteet lokakuun 2027 loppuun mennessä. Kunnes uudet perusteet tulevat voimaan, noudatetaan nykyistä opetussuunnitelmaa, ja niin tekevät myös nämä sivut. Lisää arvioinnista kerromme oppaassa kokeet ja arviointi alakoulun matematiikassa.
Näin matikkaa merkitään koulussa
Kaikilla sivuillamme luvut ja laskut kirjoitetaan samalla tavalla kuin suomalaisessa koulussa. Jos olet itse käynyt koulua muualla, merkinnät kannattaa vilkaista, ettei lapsi saa kotona eri ohjetta kuin tunnilla.
| Asia | Näin kirjoitetaan | Huomaa |
|---|---|---|
| Desimaaliluku | 2,5 | Desimaalipilkku, luetaan ”kaksi pilkku viisi”. |
| Isot luvut | 2500 ja 10 000 | Nelinumeroiset luvut kirjoitetaan yhteen. Viisinumeroisista luvuista alkaen numerot ryhmitellään välilyönnein kolmen numeron ryhmiin oikealta lukien. |
| Kertolasku | 3 · 4 = 12 | Kertomerkki on piste, luetaan ”kolme kertaa neljä”. |
| Jakolasku | 12 : 3 = 4 | Jakomerkki on kaksoispiste, luetaan ”kaksitoista jaettuna kolmella”. |
| Kellonaika | klo 15.30 | Tuntien ja minuuttien väliin tulee piste. Arjessa käytetään 24 tunnin kelloa. |
| Päivämäärä | 10.10.2026 | Ensin päivä, sitten kuukausi ja vuosi. |
| Raha | 3,45 € | Euromerkki tulee summan perään, välilyönnin jälkeen. |
| Prosentti | 25 % | Luvun ja prosenttimerkin väliin tulee välilyönti. |
Älä huolestu, jos lapsesi on yhdessä aiheessa muita edellä ja toisessa jäljessä. Jokainen oppii omaa tahtiaan, ja samalla luokalla tammikuussa ja joulukuussa syntyneiden välillä on lähes vuoden ikäero. Katso oppaista, mitä on tulossa seuraavaksi. Jos jokin askarruttaa, ota yhteyttä luokanopettajaan koulun viestintäkanavan, usein Wilman, kautta tai kysy asiasta vanhempainvartissa. Lyhyt keskustelu auttaa yleensä enemmän kuin pino ylimääräisiä monisteita, ja tarvittaessa koulussa on tarjolla tukiopetusta ja erityisopettajan apua.
Lyhyet vastaukset
Katso lapsen syntymävuotta. Lukuvuonna 2026–2027 vuonna 2020 syntyneet ovat esiopetuksessa, vuonna 2019 syntyneet 1. luokalla ja vuonna 2018 syntyneet 2. luokalla. Näin jatketaan aina vuonna 2014 syntyneisiin, jotka ovat 6. luokalla. Joka elokuu kaikki siirtyvät seuraavalle luokalle.
On. Esiopetus on ollut pakollinen elokuusta 2015 alkaen, ja siihen osallistutaan koulun aloittamista edeltävänä vuonna, sinä vuonna, jona lapsi täyttää kuusi. Esiopetusta on vähintään 700 tuntia vuodessa, ja se on maksutonta. Oppiaineita ja kokeita siinä ei ole: lapset laskevat, vertailevat ja tutkivat muotoja leikkien, pelien ja arjen tilanteiden lomassa.
Ei ole. Opettaja arvioi oppimista koko lukuvuoden ajan, ja 6. luokan lopussa arvosanoja ohjaavat valtakunnalliset kriteerit. Karvin otosarvioinneissa on mukana vain osa kouluista, eivätkä tulokset vaikuta lapsen todistukseen. Kertotaulut opetellaan huolella, mutta niistä ei ole valtakunnallista koetta.
Harjoittele Indien kanssa
Beequation Kids tekee peruslaskuista kennopulmia, ja mehiläinen Indie antaa vihjeen, kun lapsi jää jumiin. Ei mainoksia eikä tietojen keruuta.